Myönnän joskus kärsineeni vauvakuumeen kourissa. Aika moinen aasinsilta...

No mut kuitenkin, viime lauantaina viikko sitten lähdettiin viiteen pekkaan, Laina-täti ("laina-navigaattori-täti") sulosointuisine äänineen ja sit me neljä kohti Mäntyharjua ja sieltä viikoksi meille vuokrattua mökkiä. Mökki löytyi Laina-Tädin yllättävällä opastuksella yllättävän helposti viimeistä pikku sekoillua lukuunottamatta. Mökki oli siisti ja hieno ja oli lähellä ranta ja vene oli tarjolla ja rantasaunaa ja vaikka mitä lasten leikkipaikkoineen ja minigolffeineen päivineen. eipä olisi enää voinut enämpää mökiltä toivoa. Auto oli pakattu tavaraa piukkaan. 

Helteiset olivat ilmat. Tiistaina piipahdimme mökiltä Kuopiossa ja olimme siellä yhden yön. Iso tori tuli katsastettua ja Puijon torni hienoine näköaloineen. Mutta nyt sitten siihen mökkikuumeeseen mikä iski jo Kuopiossa tai paluumatkalla sieltä mökille. Ensin kolotti raajoja ja sitten tuli pää kipeäksi ja vatsa. Seuraavana yönä heräsin hirveässa kuumeessa ja mieleen tuli ensimmäisenä koti, jota en saanut mitenkään mahtumaan auton takakonttiin halustani huolimatta. Pakko oli Taunokin herätellä ja todeta, etttä nyt kotiin kun vielä muut olivat kunnossa,  enhän voinut tietää tarttuuko ja milloin muihin ja mitä sitten olisi matkustaa neljäsataa kilsaa sinne pakkaamatta jääneeseen kotiin. Vielä oman jaksamiseni voin tuolloin taata.

No aamulla pika pika tavarat konttiin ja sur rur. Laina-täti meitä taas opastamaan ja heti ensimmäisessä risteyksessä ihan sekos Laina: neuvoi kääntymään oikealle ja ajamaan 850m ja kääntymään sitten vasemmalle, sellaiselle tielle joka oli omituinen metsätie. Perheen naisväki oli jo heti ensimmäisestä oikealle
käännöksestä eri mieltä. Vasemmaltahan me tultiin ja päätettiin jo heti lähtiessä että samaa reittiä mentäisiin kotiin, jotta pääsisin pian toipumaan.  Joten  tehtiin sitten vastoin  Laina-tädin neuvoja ja palattin  sinne suuntaan mistä olimme tulleet  ja palasi sitten Lainakin meidän kanssa yhteistyöhön lopulta.
Mut tuo sekoilu ei paljon "mökkikuumetta" sairastavaa naurattanut silloin.

Kotiin päästiin turvallisesta matkaltamme ja lämmin oli. Kotiin palatessamme minulla suoranaisen kuuma (38.5 astetta kuumetta). No mutta mitä tässä nyt vielä podetaan "mökkikuumeen" jälkimaineinkeja ruikulia riu´ulla ja pään jomotusta. Parempaan päin ollaan menossa kumminkin.

Mutta sitä varsinaista mökkikuumetta en kyllä saanut, siis jo lapsuudessani sen menetin mökillä ollessani. No ja meidän perhe ei vissiin muutenkaa saanut mökkikärpäsen puremaa. Tauno kun on kovin vauhdikas ja ei tahdo paikassaan kauaa pysyä ja toi meidän teini tiedättehän. Se murkku mökillä... ja nuorimmainen sai ei siis mökkikärpäsen puremaa hänkään vaan yli omien tarpeidensa hyttysten puremia ja se kutiaminen tiedätte varmaan senkin ja vielä kaks ja puol vuotiaan kestää....

Ja sitten pääasiaan ristipistot. Otin mukaani uuden työn aloitaakseni, sillä ajattelin että siellä on aikaa pistellä ehtoolla kun nuorin nukkuu. Pistelin joo ja purin kans, joten en kehtaa laittaa tähän edes kuvaa moisesta sekoilusta. Joten tämä kuvaton ja piiiiiitkä sepustus.  Nyt vaan pelottaa enään se että tämä kaikki häviää ennenkuin saan sen tallennettua, joskus kävi niin pitkän tarinan jälkeen ja se harmitti. Paremmalla onnella tänään 07.07.07.

Tuula haastoi minun kertomaan itsetäni 7 faktaa. Tulossa on...