Jo melkein vuosi sitten siirryin sohvapöydän äärestä olohuoneen korkeamman pyöreän pöydän ääreen syystä, että nuorimmainen alkoi nousta jaloilleen ja ylettyi minun tekeleisiini.

Tässä menneenä kesänä ryhdyin sitten pojan kanssa laittamaan leluautoja "parkkiin" toivossa, jotta tämä yksinkin siihen kykenisi ja innostuisi. No aikansa me niitä yhdessä parkkeerattiin ja tuottihan se tulosta!

Nyt autoja on parkissa milloin missäkin ja arvatkaapas vaan mikä on pojan lempiparkkipaikka. No tietty se olohuoneen pyöreä pöytä varsinkin silloin, kun siinä pistelyäni harrrastan. Pieni "kuulapallo" näkyy juuri ja juuri pöydän reunan ylitse, kun käsi ojentelee autoja parkkiin. Tietty juuri minun ohjeeni päälle... ja yllätys yllätys, kun siirryn esimerkiksi keittiöön ruuanlaitto puuhiin. Siirtyvät autot järjestelmällisesti ja erittäin harkitusti peittämään keittiön pöytää. Kata siinä sitten lautasia. Nyt joku varmaan ajattelee, että liikaa autoja ja arvaa vaan olenko monesti itsekin sitä miettinyt. Mutta kaiken huipuksi vielä suuri kaivurikin peittää pöydän pintaa.

Rajathan lapsella pitää olla ja komento, minne autot saa laittaa. Mutta yks juttu... minä saan tehdä puuhaani vähän aikaa ihan rauhassa autojen kulkeutuessa paikasta toiseen. Ja se on mukavaa se ja eipähän ne autot varmaan enää puolenvuoden  päässä pöydällä ole. Meno on jo varmaan ihan toisellainen silloin.

Tässä "työpisteemme"
209556.jpg
Ja tartteehan nuo joutavanpäiväiset tuolitkin ryhmitellä ihan uudella tavalla ;)

Mutta löytyy sieltä nuo äidilllekin tärkeät jutut vielä kuitenkin. Kuten tällä hetkellä menossa oleva projekti ja se onkin sitten vähän pöllömpi juttu se...
209560.jpg