Siis meillä menossa rakennusurakka. Alkoi viikko sitten tiistaina.  Tehdään tohon etupihalle varasto ja autokatos. Ei mitään sen suurempaa. Mutta mun mittapuussa melkein on monttu kuin suurta ydinvoimalaa tehtäessä ja se on suuri se. En näes ymmärrä rakentamisesta mitään. Tai en siis vielä viikko sitten ymmärtänyt. Nyt tiedän miten voi "pommi" pihassa räjähtää tai vois kuvilla, että se on siinä räjähtänyt. Kun kaivinkoneelle heitimme hyvästit. Pitkin kevättä on sirkkelöity puita ja tehty "tippanokkia" julkisivulautaan, ettei kuulemma vettä imeytyisi. Ja tiedänpä nyt senkin millaista on ponttilauta ja sen urospontti, niitä lautoja maalaan ja maalaan ja maalaan ja maalaan........ Nyt pitäisi kiireessä meillä vierailla kaupungin "tikku-ukot" merkkaamassa oikeat ja tarkat paikat kyseiselle rakennelmalle. Ennen ei nääs voi tehdä valuja. Arvatkaa vaan tuntuuko olo tosi viisaalta, kun näitä juttuja tähän ruudulle kirjoittelen. Ja ties miten viisaaksi tässä vielä lainkaan tuleekaan. Kovasti tuntuu olevan minulla homma hanskassa, kun vaan löytäs ne hanskat...

Ja tämä kaikki siksi, että tarvitaan lisää tilaa tähän asuin rakennukseen. Huone nuorimmaiselle ja tietokoneelle ja minun palapelilleni (haaveena 25 000 palan palapeli?!?!) siis taidan unohtaa tuon palapelin. Mutta tilaa pistoilleni ja pistelylehdille ja langoille ja minulle tietty! Ja joku tarttee kuulemma mönkijän ja sitten taas varmaan rakennetaan uutta tilaa, kun nyt tuleva täyttyy jo pelkästä ajatuksesta ihan piukkaan. Kamala kierre odotettavissa. Ja siivottavaa riittää... Tarttis varmaan hankkia roskalava ja siivota, ei tarttis sitä uutta varastoakaan, mutta minkäs hamstereille voi.

Pistelyssä hiljaiseloa, odottelen RR työtä saapuvaksi ja sitten taas pistellään siihen omaa osuutta.

Jokin aika sitten oli blogissani kuvia ikkunanäkymistä, tässä nykynäkymää. Yhtenä aamuna heräsin ja toivoin, että näkymä olisi unta, mutta...
116553.jpg