Olin kouluaikana jo varsinainen käsityön "vihaaja". Ala-asteella tein villasukkia, ensimmäisen villasukan jälkeen opettajani sanoi: "Voisit kuule tehdä tuosta sukasta vaikka keppihevoselle pään:" Niin kamalan vetelä ja iso sukka oli. Vanttuita tehdessä, opettajani sanoi neuvoa kysyessäni, että hän oli nähnyt painajaista vanttuuni peukalosta. Kannustavaa ala-asteikäisella lapselle...

Reilut 11-vuotta sitten, kun sain tyttären, palautui hämärästi mieleeni kuva näkemästäni häätaulusta, mihin oli kirjailtu hääparin kuva ja heidän nimensä ristipistoin. Halusin tehdä lapselleni kastetaulun. Äidillenikin asiaa esitin, ja hän myötäili vain sanoen, että tilaa nyt sitten, jostain syystä oli epäluuloinen ;o). Tilasin käsityö kuvaston ja sieltä valmiin paketin lankoineen ja kankaineen. Ja silloin se Napsahti! Jäin en koukkuun vaan "neulaan" ristipistoihin. Ja läheisteni yllätykseksi sain kastetaulun valmiiksi suhteellisen nopeassa ajassa itseoppien.6206.jpg